Uratarinat

Ari Ikonen, kaukolämmön käyttöpäällikkö

Tulin Kuopion Energialle kaukolämpöverkon käyttömestariksi vuonna 1995. Puolen vuoden vuorotteluvapaan sijaisuus oli ensimmäinen työpätkäni täällä. Varsinainen urani energialaisena alkoi vasta vuonna 2001. Asuin siinä vaiheessa Etelä-Suomessa, ja paluu kotiseudulle oli poltellut mielessä jo hyvän aikaa.

Huomasin, että Kuopion Energialla oli paikka auki verkkoinsinööriksi kaukolämmön rakennuttamiseen ja tulin valituksi siihen tehtävään. Olin saanut kiertää edellisessä työssäni mittausinsinöörinä ja rauhanturvaajakeikoilla YK-joukoissa aika paljon maailmaa. Päätös rauhoittua aloilleen oli helppo tehdä, kun tiesi mitä täällä odottaa. Ekasta työkeikasta oli jäänyt hyvät fiilikset.

Koulutukseltani olen alkujaan LVI-asentaja. Valmistuttuani ammattikoulusta jatkoin opintoja edelleen LVI-insinööriksi. Kun aloitin 2001 Kuopion Energialla, opiskelin työn ohessa ympäristötekniikkaa ammattikorkeakoulussa. Se tutkinto osoittautui pian hyödylliseksi. Vuonna 2004 silloinen pomo kysyi, kiinnostaisiko minua kaukolämmön käyttöpäällikön rooli, joka silloin oli uusi tehtävä talossa. Siitä lähtien olen ollut samoissa hommissa.

Kaukolämmön käyttöpäällikkönä vastaan lämpökeskusten ja pumppaamoiden sekä kaukojäähdytyksen kunnossapidosta yhdessä tiimini kanssa. Kaukolämmöllä on yhteensä kolmisenkymmentä työntekijää. Kunnossapidon puolella heistä työskentelee parikymmentä henkilöä, joiden kesken tehtävät ja vastuut on jaettu.

Käyttöryhmämme hoitaa käyttötehtävien lisäksi ennakoivaa ja korjaavaa kunnossapitoa sekä niiden suunnittelua. Olen ryhmän tiiminvetäjä, ja käyttöinsinööri ja sähkömestari huolehtivat pitkälti käytännön asioista ja tehtävien jaosta. Heidän kanssaan käymme yhdessä päivittäin läpi, mitä kullakin on työlistalla. Tiimimme tehtäviin kuuluvat myös kaukolämmön ja -jäähdytyksen energiamittaukset asiakkaiden luona. Vaikka oma työnkuvani onkin enemmän kokonaisuuden hallintaa ja suunnittelua, pyrin silti käymään joka päivä laitoksilla tai korjauspaikoilla. Vastuullani on varallaolotoiminta, minkä vuoksi tuntuma kenttätyöhön on tärkeä säilyttää.

Tehtäviini kuuluu myös paljon raportointia. Sisäisesti raportoin toiminnastamme kaukolämpöjohtajalle ja johtoryhmälle. Vastuullani ovat osastomme ympäristöasiat ja hoidan niihin liittyvän raportoinnin ympäristöviranomaisten ja energiaviraston suuntaan. Osaamisen ylläpito ja asioiden tasalla pysyminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista erilaisilla ammattikursseilla. Kyllähän se tuntuu välillä raskaalta, kun opiskeltava sisältö on lakitekstiä, mutta se kuuluu asiaan. Säädökset muuttuvat jatkuvasti, ja niiden mukaan mekin menemme.

Parasta työssäni on meidän työporukka. Olemme vuosien varrella todenneet, että tällä joukolla selviämme vaativimmistakin töistä. Homma hoituu aina, se on palkitsevaa. Ilman osaavia työkavereita en voisi tehdä omaakaan työtäni. Olemme hitsautuneet tiiminä hyvin yhteen, mikä näkyy pienenä vaihtuvuutena. Uusia työntekijöitä tulee lähinnä eläköitymisen myötä tai vastuiden lisääntyessä.

Tiiminvetäjänä näen tärkeänä luottamuksen ja arvostuksen rakentamisen. Mistä on sovittu, siitä pidämme kiinni. Jokaisella on hyviä ja huonoja päiviä, mutta työt täytyy silti tehdä. Kaikilla on hyvä olla, kun luotto pelaa molemmin puolin.

YK-joukoissa opin paljon tiiviissä ryhmässä toimimisesta. Siellä kehittyi erilaisuuden sietokyky ja sitä myötä omakin käytös hioutui. Minulla ei mene enää ihan jokaisesta pienestä asiasta herne nenään. Opin myös, että ihmisiin tutustuminen on tärkeää. Säännöt ovat tiimissämme jokaiselle samat, mutta yksilöiden kohdalla täytyy miettiä, miten pääsee juttuetäisyydelle. Välillä täytyy löytää työasioiden ulkopuolelta jotain yhteistä, ja vasta sen jälkeen aloittaa hommat.

Työporukkaamme yhdistää liikunnallisuus ja huumorintaju. Meillä herja lentää töiden lomassa hyvässä hengessä, useasti liikuntasuoritteista – ja niiden suorittamatta jättämisestä. Vapaa-ajalla käyn itse kuntosalilla treenaamassa ja puuhastelen perheen kanssa. Henkireikäni on perhokalastus, sillä nollaan pään. Joen rannalla työasiat ja muut arjen velvoitteet unohtuvat itse sitomilla perhoilla kalastaessa, tuli kalaa tai ei.

Minulle Kuopion Energia on näyttäytynyt tasaisena ja varmana työnantajana niin sisäisten kuin ulkoisten mullistusten keskelläkin. On hyvä tietää, että meidän työntarve ei ensimmäisenä vähene tai lopu. Se oli yksi tekijä, joka toi minut alkujaan töihin tälle puolelle. Ja edelleen, näiden lähes 20 työvuoden aikana suurin voimavara ja yhdistävä tekijä on ollut hyvä ja ammattitaitoinen työyhteisö. Jos siitä pidetään huolta ja se on kohdallaan, töissä myös viihtyy.