vastuullisuus
Sitoutuminen kestävään kehitykseen
Kuopion Energian uutena tavoitteena on päästä eroon energiantuotannon fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2028 mennessä. Tavoitteena oli aiemmin vuosi 2030, mutta määrätietoisen työn tuloksena onnistuimme kirimään tavoitetta kahdella vuodella. Kevään 2026 jälkeen turvetta käytetään ainoastaan varapolttoaineena huoltovarmuuden ylläpitämiseksi.
Päivä päivältä parempaa energiaa
Ilmastotiekartta kuvaa energiantuotantomme hiilidioksidipäästöjen kehitystä suhteessa kaukolämmön asiakasmäärän kasvuun vuosina 2010–2030. Siihen on listattu lisäksi keskeisimmät kehityshankkeet, joilla pyrimme pääsemään tavoitteeseen.
Merkittävin tekijä hiilidioksidipäästöjen laskuun on ollut turpeen korvaaminen biopolttoaineilla. Olemme investointiemme avulla onnistuneet vähentämään turpeen käytön jo alle viidennekseen.
Samaan aikaan kaukolämpöön liitettyjen kiinteistöjen määrä on kasvanut tasaisesti, ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vuoteen 2030 saakka.
Myönteiseen päästökehitykseen nousevassa trendissä ovat vaikuttaneet merkittävästi asiakkaidemme teot kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi ja ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi.
Jo toteutuneet kehityshankkeet:
2003
Kaatopaikan keräilykaasua aletaan hyödyntää lämmöntuotannossa.
2011
Haapaniemi 3 -monipolttoainekattilan käyttöönotto, jonka myötä pystyttiin lisäämään biopolttoaineiden käyttöä.
2013
Haapaniemi 2 -kattilan polttotekniikan muutos, jonka myötä pystyttiin käyttämään monipuolisemmin ja merkittävästi enemmän biopolttoaineita myös tällä kattilalla.
2014
Biokaasumoottorivoimalaitoksella sähkön ja lämmön tuottaminen Gasum Oy:n biokaasulla. Aiheesta lisää artikkelissa.
2015
Lämmön talteenotolla varustettu Haapaniemi 2 -kattilan savukaasupesuri vähensi polttoaineiden tarvetta noin 20 % ja samalla laitoksen sekä koko hankintaketjun päästöjä aina hakkuutyömaalta piipun päähän. Savukaasupesurilla lämpö saadaan hyödynnettyä kaukolämpöverkkoon ja savukaasut jäähdytettyä jopa 45 asteisiksi.
2017
Aurinkosähkön hyödyntäminen lämpökeskuksissa, jotka turvaavat kaukolämmön toimitusvarmuutta voimalaitoksen ongelmatilanteissa sekä erityisen kovilla pakkasilla.
2019
Kiinteistökohtainen Kiertokylmä -jäähdytysratkaisu (CHC), jolla ylijäämälämpö saadaan uusiokäyttöön kaukolämpöverkkoon. Lue lisää Kiertokylmästä.
2020
Kaukolämpöakkuun varastoitu kaukolämpövesi mahdollistaa energiantuotannon ohjaamisen sähkön tuottamisesta saatavan hinnan mukaan. Lisäksi se toimii lämpövarastona ongelmatilanteissa ja lyhyiden kylmempien jaksojen aikana.
Kallan kylmä -kaukojäähdytysratkaisu tuottaa jäähdytystä Savilahden kiinteistöille Kallaveden syvänteen kylmällä järvivedellä. Lue lisää Kallan kylmästä.
Aurinkokaukolämpökenttä tuottaa kaukolämpöä 100-prosenttisesti aurinkoenergialla. Lue lisää aurinkokaukolämmöstä.
Kahdensuuntainen kaukolämpökauppa mahdollistaa yritysasiakkaiden kiinteistöissä syntyvän hukkalämmön myymisen kaukolämpöverkkoon.
2021
Älykäs lämmönsäätö -palvelu parantaa asuinkiinteistöjen energiatehokkuutta tasaamalla huoneistojen sisälämpötilat. Lue lisää Älykkäästä lämmönsäädöstä.
2023
Pienydinvoimalaitoksen soveltuvuutta Kuopioon aletaan tutkia sijoituspaikkaselvityksellä.
2024
Haapaniemi 2 -kattilan polttotekniikan jatkokehitys, jonka myötä saavutetaan turveriippumattomuus.
2025
Suomen suurin tuulivoimapuisto valmistuu Lestijärvelle syksyllä 2025. Kuopion Energia omistaa tuulipuistosta 10 %.
2025-2027
Pienydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tehdään mahdollisiin sijoituspaikkoihin (Hepomäki ja Sorsasalo). Lue lisää pienydinvoimahankkeesta.
2026
Sähkökattilalla tuotetaan kaukolämpöä keväästä 2026 alkaen. Sähkökattila voi säästää jopa 200 GWh:ta kiinteitä polttoaineita vuodessa, mikä vastaa noin 20 %. Kattila toimii myös merkittävänä varalämmönlähteenä tarvittaessa. Aiheesta lisää blogissa.
Tulevia mahdollisia kehityshankkeita:
2028-2035
Pienydinvoima
Hukkalammöt ja lämpöpumput
Biojalostamo
Geoterminen lämpö
Aurinkoenergia
Lämpövarastot
Energiatehokkuus on yhteinen tehtävämme
Energiatehokkuus on keskeinen osa kestävää energiantuotantoa ja -käyttöä. Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa yksi tärkein keino parantaa energiatehokkuutta ja vastata EU:n energiatehokkuusvaatimuksiin. Ne ohjaavat yrityksiä pitkäjänteiseen ja jatkuvaan energiatehokkuuden kehittämiseen.
Yhteistyötä asiakkaiden kanssa
Edellisellä sopimuskaudella keskeinen tavoitteemme oli parantaa energiatehokkuutta yhdessä asiakkaidemme kanssa. Kannustimme energiansäästöön ja tehokkaampaan energiankäyttöön viestinnässä sekä asiakaskohtaamisissa.
Seurasimme aktiivisesti esimerkiksi kaukolämmön paluulämpötiloja ja ilmoitimme poikkeamista asiakkaille. Näin asiakkaat pystyivät kehittämään omien laitteistojensa toimintaa ja energiatehokkuutta. Paluulämpötilojen alentaminen on parantanut sekä energiantuotannon että koko kaukolämpöverkon hyötysuhdetta.
Sopimuskauden aikana kehitimme myös uusia energiatehokkuutta tukevia palveluja erityisesti taloyhtiöille ja suurille kiinteistöille:
- Älykäs lämmönsäätö, joka optimoi kaukolämmön kulutusta
- Kallan kylmä -kaukojäähdytys, jossa hyödynnetään Kallaveden syvänteiden kylmää järvivettä
- Kiertokylmä-lähijäähdytys, jossa ylimääräinen lämpö kierrätetään takaisin kaukolämpöverkkoon
Kiitämme asiakkaitamme aktiivisista energiatehokkuustoimista – yhteistyö on ollut keskeinen osa saavutettuja tuloksia.
Katse tulevaan sopimuskauteen
Sopimuskaudella 2026–2035 keskitymme entistä vahvemmin oman toimintamme energiatehokkuuden parantamiseen sekä energiantuotannon kokonaisuuden kehittämiseen. Tavoitteena on sovittaa yhteen nykyisiä ja uusia tuotantomuotoja sekä selvittää tulevaisuuden ratkaisuja.
Vuonna 2026 käyttöön otettava sähkökattila parantaa energiatehokkuutta vähentämällä polttoaineiden käyttöä ja lisäämällä tuotannon joustavuutta. Uusia energiantuotantomuotoja arvioitaessa keskeisiä kriteereitä ovat energiatehokkuuden lisäksi ympäristövaikutukset, toimitusvarmuus, kilpailukyky ja hintavakaus.
