vastuullisuus

Energiaa suomalaista metsää kunnioittaen

Suomessa on aina tehty ihmeitä puusta. Me jatkamme tätä perinnettä hyödyntämällä sekä metsien hakkuutähteet että sahateollisuuden sivutuotteet puuenergiantuotannossamme. Haapaniemen voimalaitoksemme käyttämä biopolttoaine on pääosin puuta, jota hankimme alan merkittäviltä toimijoilta. Puun osuus on jopa yli 50% kaikesta sähkön ja kaukolämmön tuotannossa käyttämästämme polttoaineesta.

Energiantuotantomme on puun ja turpeen synergiaa. Biopolttoaineita käyttämällä pienennämme hiilijalanjälkeämme. Turve puolestaan on tasalaatuinen polttoaine, joka estää polttokattilan korroosiota varmistaen samalla laitteiston toimivuuden.

Käyttämämme polttoaineet saadaan pääasiassa 150 kilometrin säteeltä. Niiden ympärivuotisen saannin varmistamiseksi varastoimme biopolttoaineita turvetuotantoalueiden terminaaleihin sekä voimalaitoksen lähiterminaaliin. Tämä tehostaa logistiikkaa, parantaa kustannustehokkuutta ja lisää toimitusvarmuutta.

Puulämmön ominaispäästöt

Puulämmön ominaispäästö on 0 g CO2-ekv./kWh. Puulämpö on tuotettu ainoastaan uusiutuvilla puupolttoaineilla. Uusiutuvat polttoaineet ovat hiilidioksidipäästöjen suhteen neutraaleita, sillä poltossa vapautuvan hiilidioksidin katsotaan sitoutuvan uuteen kasvavaan biomassaan.

Mikäli ominaispäästöjen laskennassa otetaan huomioon biopolttoaineiden tuotannon elinkaari sekä muiden kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset, niin Puulämmön ominaispäästöiksi saadaan 0…28 g CO2-ekv./kWh.

Kaukolämmön kokonaismyynnin ominaispäästöt

Suomessa ei ole määritelty virallista laskentatapaa kaukolämmön ominaispäästöille. Laskentatavat eroavat lähinnä siltä osin, miten yhteistuotannossa syntyneet päästöt jaetaan tuotetulle sähkölle ja lämmölle. Lisäksi täytyy ottaa huomioon laskennan rajaukset. Kuopion Energian laskemissa ei ole huomioitu jakeluverkon lämpöhäviöitä, jotka ovat arviolta noin 7 %.

Kuopion Energian kaukolämmön päästölaskelmissa on otettu huomioon hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös ilokaasu- ja metaanipäästöjen ilmastovaikutukset. Näiden kaasujen vaikutus kaukolämmön ominaispäästöihin on noin 2 %.

Oheisessa taulukossa on esitelty kaukolämmön ominaispäästökertoimet. Neljä ensimmäistä laskentatapaa käsittelee lämmöntuotannossa käytettyjä polttoaineita ja erot johtuvat päästöjen jakamisesta yhteistuotannon lopputuotteille eli sähkölle ja lämmölle.

GHG menetelmä ottaa huomioon edellisten lisäksi myös tuotannon elinkaarivaikutuksia. Polttoaineiden ja muiden tuotantoon liittyvien ainesten tuotannosta, kuljetuksista ja varastoinnista syntyy päästöjä, joiden osuus on noin 13 % kaukolämmön ominaispäästöistä. GHG menetelmällä lasketut päästöt on jaettu sähkön ja lämmön osalle Efficiency-menetelmällä.

Käytetty menetelmä Ominaispäästö 2019, g CO2-ekv./kWh
Energiamenetelmä 155
Hyödynjakomenetelmä 117
Primäärienergiamenetelmä 100
Efficiency menetelmä 118
GHG scope 1+2+3 135

> Lue lisää diplomityöstä, jossa on kartoitettu ja arvioitu eri laskentamenetelmiä ominaispäästöille.