Tuhkasta tieksi – ja muutoinkin hyödyksi
12.1.2021
Ulkona paukkuu pakkanen ja takassa rätisee tuli, joka lämmittää mukavasti. Palavista puista syntyy tuhkaa, jonka voi hyödyntää esimerkiksi omassa puutarhassa lannoitteena. Lisää tuhkan hyödyntämisestä voi lukea Kotilieden verkkosivuilla 15.4.2020 julkaistusta jutusta ”Kannattaako tuhkan levitys puutarhaan? Katso vinkit, joiden avulla tuhka toimii lannoitteena parhaiten”. Kun me Kuopion Energialla tuotamme sähköä ja lämpöä kaupungin asukkaille, syntyy tuhkaa vuodessa 15 000 tonnia, mikä vastaa noin 800 kuorma-autollista. Tämän määrän hyödyntäminen ei olekaan ihan niin helppoa.
Sekä lento- että pohjatuhka ovat toimivia maarakennusmateriaaleja ja toimivat myös kiistatta hyvinä lannoitteina. Tuhkan hyötykäyttämiseksi on ollut ja on meneillään lukuisia hankkeita, mutta Kuopion Energian näkökulmasta tarvittaisiin enemmän paikallisia pioneerihankkeita ja rohkaisevia kokemuksia, mutta myös kannustavia kilpailutuskäytäntöjä, jotta tuhkan hyötykäyttö yleistyisi tulevaisuudessa. Haapaniemen voimalaitoksen tuhkaa hyötykäytettiin keväällä 2020 Savilahden Sarastuskaaren kevyenliikenteen väylän rakenteissa. Hanke oli erittäin hyvä kokemus ja kumosi ennakkoluuloja. Vastaavia rakennuskohteita tarvittaisiin lisää ja niitä pyritäänkin selvittämään yhdessä Kuopion kaupungin kanssa.
UUMA3-ohjelma järjesti yhteistyössä Väyläviraston kanssa Uusiomateriaalipäivän webinaarin 1.9.2020. Webinaarissa esiteltiin Väyläviraston ohjeita sekä ajankohtaisia tutkimuksia ja selvityksiä. Taavi Dettenborn Rambollilta esitteli Uusiomateriaali- toimintaohjeen luonnosta sekä sen pohjalta pidetyn työpajan sisältöä. Työpajassa oli tunnistettu, että helpoin ja tehokkain tapa lisätä uusiomateriaalien hyötykäyttöä on tilaajan edellytys sekä kannustimet (raha, bonukset). Toivottavaa olisi, että tulevaisuudessa uusiomateriaalit olisivat ensisijainen maarakennusmateriaali ja vasta, jos se ei mi-tenkään kohtuullisesti ole mahdollista, olisi luvallista käyttää neitseellistä luonnonmateriaalia. Päät-täjillä, suunnittelijoilla ja projektipäälliköillä pitäisi olla paremmin tietoa uusiomateriaalin käytöstä ja käytön pitäisi olla sujuvaa eikä sotkeutua päätöksen teon kankeuteen tai byrokratian portaisiin.
Suurimmat hyödyt saadaan, kun uusiomaarakentaminen otetaan mukaan jo maankäytön suunnittelussa. Tällöin on mahdollista koko alueen materiaalien ja sovellusten suunnittelu. Uusiomateriaalien kokonaisvaltaiselle hyödyntämiselle keskeinen edellytys on, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Tulisi selvittää etukäteen, missä hyötykäytettäviä materiaaleja syntyy ja missä niitä voitaisiin hyödyntää. Suomen suurimmissa kaupungeissa massojen hallinnasta ja hyötykäytön edistämisestä vastaavat massakoordinaattorit. Toivottavasti tulevaisuudessa massakoordinaattoreita saadaan yhä useampiin kaupunkeihin, myös Kuopioon.
Kun tuhkien ja muiden uusiomateriaalien käyttäminen on saatu osaksi suunnittelua ja kokemusten kautta on saatu murrettua ennakkoluuloja, keskittyvät haasteet materiaalien hyötykäyttökelpoisuuteen. Tuhkien hyötykäytön kannalta on ehdottoman tärkeää, että niiden laatu on varmistettu luotetta-vasti ja riittävän kattavasti ennen kuljettamista työmaalle. Luotettava ja edustava näytteenotto on tutkimusten perusta.
Kuopion Energian kohdalla haasteita tuhkan hyötykäytölle aiheuttaa Haapaniemen voimalaitoksella syntyvän tuhkan laatuvaihtelut. Voimalaitoksella poltetaan useita eri biopolttoaineita sekä turvetta. Polttoainejakeiden laadunvaihtelu aiheuttaa vaihtelua myös tuhkan laadussa. Pyrimme jatkuvasti selvittämään, kuinka voimme parantaa tuhkan laatua ja seuraamme tarkasti uusien polttoainejakei-den vaikutuksia myös tuhkassa. Parhaillaan on VTT:n kanssa menossa tutkimushanke, jonka tavoit-teena on selvittää eri polttoainejakeiden vaikutuksia tuhkan haitta-ainepitoisuuksiin. Lisäksi selvi-tämme mahdollisuuksia tuhkan käytöstä metsälannoitteen raaka-aineena.
Tuhkaa syntyy eniten talvikaudella, kun taas maarakentaminen ja metsien lannoittaminen on vilk-kainta kesäajalla. Myös tuhkan laadun selvittämiseen menee useampi viikko. Tämän takia tuhkille tarvitaan välivarasto, jonne tuhkat voidaan sijoittaa odottamaan jatkokäyttöä. Haasteita siis riittää ja teemme koko ajan työtä, jotta tuhkat saataisiin mahdollisimman hyvin hyödynnettyä.
Hyvää Uutta Vuotta 2021! Nautitaan upeista talvikeleistä, joita meille nyt tarjoillaan.
Essi Holopainen
Ympäristöasiantuntija
