Esimiehet talousopissa
2.10.2020
Aurinkoisena syyskuun aamuna Kuopion Energia -konsernin esimiehet kokoontuivat talousoppiin. Valmennuksen tavoitteena oli muun muassa vahvistaa osallistujien talousymmärrystä ja antaa konkreettisia työkaluja siihen, miten omalla työllä voi vaikuttaa Kuopion Energian taloudelliseen menestymiseen ja miten talouden johtaminen olisi luontainen osa esimiestyötä.
Onneksi elämässä on jotain, mikä ei muutu. Hyvän taloudenpidon perusperiaatteet ymmärrettiin jo vuosia sitten. Allekirjoittaneen suosikki on talousajattelija, insinööri Henry Fayol (1841–1925), jonka käsialaa ovat seuraavat teesit: Organisaatiossa ei tapahdu mitään ilman laskentatoimen myötävaikutusta. Taitavan taloudenpidon tehtävänä on varmistaa pääoman saanti, käyttää varat hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla ja välttää tyhmänrohkeat sitoumukset. Jos raha loppuu, loppuvat myös edellytykset toiminnan uudistamiselle ja kehittämiselle.
Totuuden nimissä on sanottava, että yritysten talouden seurantajärjestelmät ovat kehittyneet melkoisesti sitten Fayolin päivien. Kirjanpitoa ei enää hoideta sulkakynällä paperille ja arkistokin on sähköisessä muodossa. Talouden järjestelmäarkkitehtuuri on tänä päivänä hyvin moniulotteinen. Toiminnanohjausjärjestelmämme kerää tietoa yli kymmenestä eri alajärjestelmästä raportoinnin raaka-aineeksi ja analysointia varten. Tieto virtaa liittymien läpi automaattisesti, ja robotti perustaa uuden toimittajan ilman manuaalityötä. Yrityksen jokainen työntekijä osallistuu tuloksen tekoon.
Käyttökate on yksi tärkeimpiä talouden mittareita. Se kertoo, miten paljon rahaa jää yhtiön operatiivisten kulujen jälkeen lainan lyhennyksiin, korkoihin, verottajalle, osinkoihin ja investointeihin. Ottajia riittää. Tämän takia yrityksen kassavirran hallinta ei ole vain talousjohdon tai esimiesten vaan jokaisen työntekijän asia. Kassavirtaan voi vaikuttaa ostamalla ammattimaisesti vain sitä, mitä tarvitaan, kilpailuttamalla hinnat, johtamalla alihankkijoita ja toimittajia. Tulovirtoihin puolestaan vaikuttaa ammattimainen asiakkuuksien hallinta, hyvä brändi ja tavoitteellinen ja laadukas myyntityö. Motivoitunut, sitoutunut ja osaava henkilökunta on avainasemassa tavoitteisiin pääsyssä. Lisäksi ostojen ja myyntien maksuajat ja varaston kiertonopeus vaikuttavat kassavirtaan.
Taseen perusperiaate on yksinkertainen: siinä on kaksi puolta, joista toinen listaa yrityksen varallisuuden ja toinen sen, millä varallisuus on rahoitettu. Taseen yhteismäärä eli loppusumma kertoo, kuinka paljon yrityksen toiminta sitoo tai vaatii pääomia kokonaisuudessaan. Taseen merkityksestä harvemmin puhutaan, monesti tuijotetaan enemmän yrityksen tulosta. Taseessa ei kuitenkaan saa olla kupruja: jos myyntisaataviin on kertynyt luottotappioita tai varastoon epäkuranttia tavaraa, niistä on tehtävä kulukirjaus tulokseen. Tilintarkastaja on tyytyväinen, kun hän voi todeta taseen olevan ajan tasalla.
Omavaraisuusaste on yksi yleisimmin käytetyistä talouden tunnusluvuista. Se vastaa kysymykseen yrityksen rahoitusrakenteesta: miten paljon yrityksen omaisuudesta on rahoitettu omilla varoilla, eli mikä on yrityksen vakavaraisuuden taso ja tappionsietokyky. Strategiamme mukaisesti yhtiömme tavoitteena on kasvattaa omavaraisuutta. Vahva vakavaraisuus turvaa yhtiön taloudellisen aseman suhdannenotkahduksissa ja takaa yrityksen uskottavuuden rahoitusmarkkinoilla.
Energia-ala on hyvin pääomavaltainen. Kun investoidaan, silloin ei ykköseurot riitä, vaan puhutaan miljoonista euroista. Energia on myös huoltovarmuusala. Meidän pitää varmistaa toiminnan jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Ilman sähköä yhteiskunta pysähtyy. Kuopion Energia kunnostaa ja rakentaa uusia kaukolämpö- ja sähköverkkoja noin 10 miljoonalla eurolla joka vuosi. Tämän lisäksi panostetaan uusiin hankkeisiin. Savilahden kaukojäähdytyslaitokseen ja Haapaniemen kaukolämpöakkuun on investoitu yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.
Syksyllä perinteisesti aloitetaan budjetointityö. Ilman budjettia johto kulkee pussi päässä pimeässä huoneessa. Budjetointi pakottaa miettimään tulevaa ennalta – vain tulevaisuuteen voimme vaikuttaa. Pelkät luvut eivät tee autuaaksi, olennaista on suunnitella myös konkreettisia toimenpiteitä ja tekoja. Asetetaan seuraavan vuoden tulostavoitteet. Esimiehet ovat avainasemassa toteuttamassa tiimiensä kanssa konkreettisia toimenpiteitä, joilla tavoitteet saavutetaan.
Sokerina pohjalla valmennuksen viimeisenä teemana oli henkilöstön tuottavuus. Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, koska ilman henkilöstöä ei ole liiketoimintaa. Samalla henkilöstö on kuitenkin merkittävä kustannuserä.
Tutkijatiimi professorit Guy Ahonen ja Juhani Ilmarinen, FT Ossi Aura ja KTT Tomi Hussi ovat määritelleet henkilöstötuottavuuden henkilökohtaiseksi ominaisuudeksi kolmen tekijän avulla:
Henkilöstötuottavuus = Motivaatio x Osaaminen x Työkyky
Esimiehillä on tärkeä rooli näiden kaikkien tuottavuuden osa-alueiden huolehtimisessa itseään unohtamatta.
Osakeyhtiölain pykälä 5 määrittelee, että yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Kuopion Energia ei tee poikkeusta tässä asiassa. Tuloutamme omistajallemme Kuopion kaupungille vuosittain korkoina, pääomapalautuksina, lainanlyhennyksinä, osinkoina ja vuokrina noin 13 miljoonaa euroa. Näin työmme tulos koituu kaikkien kuopiolaisten hyväksi.
Esimiehet saivat tuhdin paketin taloustietoutta. Keskustelua syntyi mukavasti ja porukka oli aktiivinen, vaikka joku saattaisi ajatella, että talousasiat ovat raskaita ja kuivia. En huomannut haukottelua tai kännykkään vilkuilua valmennuksen aikana. Kouluttajamme Heidi Eskelinen Talentreelta onnistui pitämään mielenkiinnon yllä koko aamupäivän. Talousoppi oli hyvä investointi osaamiseen ja tulevaisuuteen.
Eliisa Säntti
Talousjohtaja
Kuopion Energia Oy
