Valtakunnallinen Varastokirjasto muuttaa Kuopion Päivärannasta Hiltulanlahteen. Ensimmäistä kertaa Varastokirjasto toimii tiloissa, jotka on suunniteltu juuri sen toimintaa varten. Tässä jutussa pääset kurkistamaan kirjastojen kirjastoon.

Varastokirjaston kokoelman muuttoon on varattu 8 kuukautta, sillä aineistoa on valtava määrä, tällä hetkellä noin 2,3 miljoonaa teosta, jotka täyttävät 105 hyllykilometriä. Rekkalastilliset kulkevat Päivärannan ja Hiltulanlahden väliä päivittäin. Muuttoa on tituleerattu Suomen suurimmaksi muutoksi.

Mikä sitten on Varastokirjasto? Kuopiossa sijaitseva Varastokirjasto on valtakunnallinen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, jonka toimintaa säätelee laki Varastokirjastosta.

– Olemme kirjasto kirjastoja varten. Kokoelmamme koostuu muiden kirjastojen poistamasta aineistosta. Emme siis hanki mitään itse, tiivistää kirjastonjohtaja Johanna Vesterinen.

Varastokirjastoon ei voi kuka tahansa kuopiolainen kävellä. Varastokirjaston aineistoon pääsee kuitenkin käsiksi kaukolainauksen avulla. Se onnistuu omasta kirjastosta. Varastokirjasto avustaa erilaisissa tilanteissa, kun asiakkaan etsimä kirja ei löydy tavallisesta kirjastosta.

– Joku on vaikka saattanut lukea lapsuudessaan jonkin kirjan, joka on jo poistettu kirjaston kokoelmasta. Kaukolainaamalla sen Varastokirjastosta sitä pääsee taas lukemaan, Vesterinen antaa esimerkin.

– Vanhaa aineistoa tarvitaan myös tutkimuskäyttöön, hän lisää.

Jäähdytyksellä varaudutaan kuumeneviin kesiin

Hiltulanlahti valikoitui uuden Varastokirjaston sijainniksi hyvien liikenneyhteyksien ja keskustan läheisyyden perusteella. Lisäksi henkilökunnan turvalliseen liikkumiseen kiinnitettiin huomiota. Rakennuksen omistaa Senaatti-kiinteistöt.

Vaikka Varastokirjaston kokoelmissa on satoja vuosia vanhoja teoksia, ne on tarkoitettu käytettäväksi. Tilalle ei siis ole erityisiä vaatimuksia aineiston säilyvyyden kannalta. Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Tuomas Koivumäki kertoo, että kokoelmatilan jäähdytys ei ollut itsestäänselvä ratkaisu.

– Kokoelmatilan jäähdytystä ei ollut alun perin suunnitelmissa lainkaan. Se otettiin mukaan, kun totesimme, että Suomen kesät lämpenevät ja muuttuvat yhä kosteammiksi, jolloin jäähdytysratkaisujen tarve olisi noussut esiin muutenkin lähitulevaisuudessa. Jäähdytyksen päätehtävänä ei kokoelmatilan osalta ole huoneilman viilentäminen, vaan ennen kaikkea kosteuden poistaminen ja ilmankosteuden vaihteluiden tasaaminen. Nämä ovat tarpeita, jotka korostuvat ilmastonmuutoksen myötä, Koivumäki selittää.

Kuopion Energian tarjoaman kiinteistökohtaisen Kiertokylmä-jäähdytyksen myötä myös kiinteistön hukkalämpö menee hyötykäyttöön kaukolämpöverkkoon.

Nyt Varastokirjastolla on ensimmäistä kertaa toimitilat, jotka on suunniteltu juuri sen käyttöön sopivaksi. Koivumäki kertoo, että kirjaston henkilökunta oli aktiivisesti mukana suunnittelussa.

– Varastokirjastolaiset ovat huippuporukkaa. Selvityksen aikana revimme prosessit auki ja selvitimme, voidaanko niitä tehostaa, hän sanoo.

– Meitä haastettiin miettimään tilan käyttöä ja huomasimme, että hyvin toimivan voi tehdä vielä paremmin. Olemme tyytyväisiä siihen, että saimme vaikuttaa tilan käyttöön niin paljon, Vesterinen kiittelee.

Selvitysvaiheessa työvaiheeseen, jossa arkistosta haetaan aineistoja, pohdittiin jopa erilaisia robotiikkaratkaisuja, mutta pian havaittiin, että se ei maksaisi itseään takaisin.

Mistä Varastokirjaston kokoelma koostuu?

Varastokirjaston arkistoihin päätyvä aineisto läpäisee tarkat kriteerit. Jokaista teosta on arkistossa vain yksi kappale. Kokoelmaan päätyy aineistoa yleisistä kirjastoista, tieteellisistä kirjastoista, kuten yliopistojen kirjastoista, sekä erikoiskirjastoista. Erikoiskirjastoja ovat esimerkiksi Eduskunnan kirjasto sekä tutkimuslaitosten ja säätiöiden kirjastot.

– Yleisradio on meille iso asiakas, sekä aineiston lähettäjänä että lainaajana, Vesterinen mainitsee.

Varastokirjaston kokoelmaan kuuluu painetun aineiston lisäksi LP- ja CD-levyjä. Vanhimmat painetut aineistot on painettu 1700–1800-lukujen vaihteessa, ja uusimmat vuonna 2023.

Kokoelmassa on edustettuna noin 200 eri kieltä, joista englanti on yleisin. Tutkimuskirjallisuus on pitkälti englanninkielistä ja se nostaa vieraan kielen osuutta kokoelmassa. Suomi on kielistä toiseksi yleisin.

Kysyttäessä Vesterinen ei osaa nimetä kokoelman erikoisinta aineistoa.

– Jokainen teos on omalla tavallaan arvokas ja uniikki. Meillä saattaa olla Suomen ainoa käyttökappale kyseisestä aineistosta, Vesterinen muistuttaa.