Kehityspäällikkö Kari Kuuspalo ja professori Jorma Jokiniemi tutkivat moottoridynamometrin avulla dieselmoottorin päästöjä.

 – Suomessa 25 prosenttia pienhiukkaspäästöistä syntyy kotitalouksien pienpoltosta, 15 pro­senttia syntyy liikenteessä. Pienhiukkaset ovat suurin ympäristöterveysuhka maailmassa. Meillä on korkeaa osaamista päästöistä ja niiden ominaisuuksista sekä vaikutuksista ihmisiin, Kantivan johtaja, professori Jorma Jokiniemi sanoo.

Tutkimuksessa ovat mukana Ilmatieteenlaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Kuopion yliopisto. Jokiniemi kertoo, että tutkimuskeskus tuottaa tutkimukseen perustuvaa puolueetonta tietoa bioenergian tuotanto- ja käyttöketjun eri vaiheista ja bioenergian vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin.

– Suomen pitää lisätä uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kasvihuonekaasuja tulee vähentää 16 prosenttia. Tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta, Jokiniemi sanoo.
Hän näkee, että uusiutuvista energialähteistä hakkeessa on suurin potentiaali, varsinkin metsäteollisuuden muun tuotannon vähentyessä.

– Metsäteollisuus voisi myydä myös muuta kuin paperia ja sellua. Varkaudessa tuotettava biodiesel on hyvä esimerkki uusista innovaatioista.

Kiukaat ja takat eivät pala puhtaasti

Jokiniemi sanoo, että julkisuudessa on esitetty kriittisiä väitteitä bioenergian vaikutuksesta kasvihuonekaasupäästöihin. Hän tyrmää väitteet.

– Kun biomassaa poltetaan, kiertokulku on niin nopea, että vapautuvat kaasut sitoutuvat uudestaan kasvien yhteyttäessä. Huonossa palamisessa syntyy pieniä määriä esimerkiksi metaania, mutta huonolaatuisessa palamisprosessissakin syntyvien haitallisten kasvihuonekaasupäästöjen osuus on niin pieni, ettei sillä ole merkitystä ilmastonmuutokseen. Tosin huonossa palamisessa syntyvillä nokihiukkasilla voi olla tähän mennessä arvioitua suurempi vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Takat, saunankiukaat ja klapikattilat ovat Jokiniemen mukaan tyypillisesti laitteita, joissa ei synny puhdasta palamista. Suomessa kuiten­kin on jatkuvasti kehitetty esimerkiksi takkoja.

– Tulikivi ja Nunnauuni ovat edelläkävijöitä ilman kierrättämisessä uunissa niin, että häkä-, hiilivety- ja nokipäästöt vähenevät. Moderneissa versioissa päästään lähelle pellettikattilan pieniä päästöjä. Paljon vaikuttaa myös puun kuivuus tai se, onko puun seassa palamassa roskia tai jätteitä.

Hake- ja pellettikattilat tuottavat hyvän palamisen

Jokiniemi toteaa, että hake- ja pellettikattiloissa saadaan aikaiseksi lähes täydellinen palamistulos, jossa ei synny orgaanisia- tai hiilipäästöjä. Kunnallisissa lämpölaitoksissa on käytössä arina- ja leijukerroskattiloita, jotka mahdollistavat hyvän palamistuloksen.

– Varkautelainen Foster Wheeler ja Metso Power ovat maailman johtavia leijukerroskattiloiden rakentajia. Heidän kattiloissaan voi polttaa myös jätettä  ja päästöt suodatetaan tehokkaasti.

Isoissa voimalaitoksissa on tehokkaita suo­-dattimia ja niissä myös päästöjä seurataan jatkuvasti. Toisaalta polttoaine on usein sekalaista, joten kattiloihin tulee lika- ja kor­roosio-ongelmia. Monissa kunnallisissa lämpölai­toksissa päästöjä syntyy enemmän. Pieniinkin lämpö­laitoksiin on kuitenkin tulossa tiukemmat päästörajoitukset vuonna 2016 ja moniin lai­toksiin uusitaan silloin puhdistustekniikka.

– Kotitalouksien pienpoltoillekin on tulossa rajoituksia, mutta ne ovat vasta suunnitelma-asteella, Jokiniemi valottaa.

Kuopiossa täytetään vaatimukset

Tuotantojohtaja Peter Seppälä toteaa, että palamisolosuhteita ja savukaasuja valvotaan jatkuvin mittauksin Kuopion Energiassa. Pölynpoistossa on molemmilla kattiloilla käytössä sähkösuodattimet, joilla päästään yli 99 prosentin erotusasteeseen.

Kaukolämpöä Jokiniemi pitää hyvänä energiatuotantomuotona, koska suurten kattiloiden poltoissa syntyy vähän päästöjä. Korkealla olevista piipuista tulevat päästöt ehtivät laimentua ennen ihmisten altistumista.

– Kaupungeissa kaukolämpö on viety pitkälle Suomessa. Kaukolämmössä energiahyötysuhde on korkealla, sähkön ja lämmön yhteistuotanto on tehokasta, Jokiniemi sanoo.

Teksti: Liisa Tanninen
Kuvat: Hannu Miettinen