Kaukolämpöala on vahvasti sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen valtakunnallisten energiatehokkuussopimusten kautta. Osana tehostamispyrkimyksiä Energiateollisuus ry teetti Pöyry Energy Oy:llä tutkimuksen kaukolämmön siirtopumppauksen energiatehokkuudesta. Selvityksen mukaan Suomessa arvioidaan olevan mahdollista säästää noin 20 prosenttia pumppauksen nykyisestä sähkönkulutuksesta, 30 gigawattituntia (GWh) vuodessa. Rahalliselta arvoltaan säästö on noin 2 miljoonaa euroa/vuosi.
Kaukolämmitys ja sen mahdollistama sähkön ja lämmön yhteistuotanto on kokonaisenergiankulutukseltaan hyvin tehokas energiamuoto. Energiaa ja päästöjä säästävän tuotannon ohella myös kaukolämpöverkon lämpöhäviöt ovat varsin vähäiset, keskimäärin Suomessa alle 10 prosenttia.
Häviötä syntyy jonkin verran myös siitä, kun kaukolämpöveden siirtämiseen putkistossa tarvitaan pumppausenergiaa. Tämä sähköenergian tarve on yleensä selvästi alle 1 prosentti siirrettävästä lämpöenergiasta ja vaihtelee melko laajasti riippuen kaukolämpöverkon ominaisuuksista, lähinnä verkon lämpötiheydestä (lämmönhankinta/kaukolämpöverkon pituus) ja korkeuseroista. Osa pumppaukseen käytettävästä sähköstä tulee kuitenkin hyödyksi kaukolämpöveteen siirtyneenä lämpönä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kaukolämmön pumppauksen energiankulutusta ja kustannuksia nykyisellä pumpputekniikalla ja investointikustannusarvioilla sekä energian hinnoilla. Tilastollisen tarkastelun ja case-tapauksen pohjalta kartoitettiin kaukolämpöpumppauksen kuluttaman sähköenergian säästöpotentiaalia ja energiatehokkuuden parantamiskeinoja sekä luotiin yksinkertainen ja nopea työkalu, jolla voidaan arvioida yksittäisen kaukolämpöverkon pumppauksen tehokkuutta.
Keskimääräisessä tilanteessa kaukolämpöveden pumppaukseen tarvittavan sähköenergian määrän tulisi olla noin 0,5 prosenttia kaukolämmön hankinnasta (myynti+verkon lämpöhäviöt). Mikäli kaukolämpöverkon lämpötiheys on alle 3 GWh/km, saattaa pumppaussähkön määrä kasvaa, mutta sen tulisi joka tapauksessa olla alle 1 prosentti lämmön hankinnasta.