Johtaja Pertti Salminen, Energiateollisuus ry
EU valmistelee parhaillaan laajaa ilmasto- ja energiapakettia, jonka tavoite on kasvihuonekaasujen vähentäminen 20 prosentilla vuoden 1990 tasostavuoteen 2020 mennessä. EU on valinnut päästöjen vähentämisen pääkeinoksi päästökaupan ja päästökatot. Päästökaupan teho perustuu voimakkaaseen taloudelliseen kiristysruuviin, joka varmistaa päästökauppasektorin osalta tavoitteeseen pääsyn talouskehityksen kustannukselle. Päästökaupan haitallisten vaikutusten minimoinnin pitää olla niin poliittisten päättäjien kuin taloudellisten toimijoidenkin keskeinen tavoite, totesi johtaja Pertti Salminen, Energiateollisuus ry, Energiapäivän esityksessään.
EU tuottaa maailman kansantuotteesta kolmanneksen. Maailman suurimpana taloudellisena toimijana sen on kannettava globaalia vastuuta ilmastonmuutoksen torjumisesta, kuten myös talouskehityksestä, turvallisuudesta ja energian saannin turvaamisesta muuallakin kuin EU:n alueella.
Päästöjen vähentäminen on raskasta kaikille jäsenmaille. Korkea päästöoikeuden hinta ohjaa energian tuotantoa ja kulutusta, mutta samalla se rasittaa koko kansantaloutta. Jo Kioto-kaudella 2008-2012 päästökauppaan perustuva ilmastopolitiikka syö Suomen bruttokansantuotetta lähes prosenttiyksiköllä alaspäin ja lisää työttömyyttä noin puolella prosenttiyksiköllä.
Kylmästä ilmastosta, teollisuuden rakenteesta ja talouden vientivetoisuudesta johtuen Suomi maksaa jo Kioto-kaudella EU:n ilmastopolitiikasta noin kaksinkertaista hintaa tuotanto- ja työllisyysmenetyksinä EU:n keskimääräiseen rasitukseen verrattuna (ETLA 6/2008). Myöhemmin Suomen ero jonkin verran tasoittuu muihin maihin nähden, mutta kokonaisuutena EU:n BKT-menetys nousee noin 6 prosenttiin vuonna 2020. Päästöoikeuden hinnalla on siten vahva talouskasvua hidastava vaikutus.
Suomen on kaikin keinoin vaikutettava siihen, että päästöoikeuden hinta saadaan pysymään kurissa lähivuosina ja etenkin vuodesta 2013 alkavalla päästökauppakaudella. Keskeisiä asioita ovat päästökaupan EU-laajuisen alkujaon toteuttaminen ja Kioton mekanismien käyttömahdollisuus, jotka ratkaistaan poliittisilla päätöksillä.
Tarjonnan ohella päästöoikeuden hintaan vaikuttaa vahvasti niiden kysyntä, mitä voidaan pitää kurissa lisäämällä investointeja energiatehokkuuteen, päästöttömiin energialähteisiin ja uuden teknologian kehittämiseen, joissa taas taloudellisten toimijoiden rooli on keskeinen.