Kesän sateisuus lisää ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoumia. Parin viime kesän sateisuus näkyy niin turvetuotannon kuin maa- ja metsätalouden ja luonnon huuhtoumankin lisääntyneenä osuutena. Kuluva kesä on toistaiseksi ollut vähäsateisempi, mikä on omiaan vähentämään huuhtoumia.
Turpeen tuotanto sijoittuu usein alueille, joilla harjoitetaan myös muuta elinkeinotoimintaa. Turvetuotannolla on merkitystä paikallisesti tietyillä valuma-alueilla pistekuormittajana, mutta kokonaisuutena sen merkitys on vähäinen, sillä turvetuotannon osuus oli 0,5 prosenttia vesistöjen fosforikuormituksesta sekä 0,8 prosenttia typpikuormituksesta kuten oheisesta ympäristöhallinnon www-linkistä ilmenee http://www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=300058&lan=fi&clan=fi.
Vesistöjen leväkasvusto voimistuu lämpimillä ilmoilla juuri ravinteiden vaikutuksesta. Turvetuotannon vaikutusta sinilevien kasvuun liioitellaan, koska sinilevää ei yleensä edes esiinny turvetyömaiden laskutusaltaissa eikä muutenkaan ojastoissa.
Turvetuotanto vaatii asianmukaiset vesienkäsittelyrakenteet tuotantokentille ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Niiden tehtävänä on pidättää erityisesti kiintoainetta ja myös ravinteita. Vesiensuojelutoimia tehostetaan koko ajan. Viime vuonna toimiala investoi vesiensuojelun tehostamiseen noin 5 miljoonaa euroa ja osti yksinomaan veden laadun seurantaan ja mittaamiseen ulkopuolisia palveluita noin 1,3 miljoonan euron edestä. Tämän lisäksi teetettiin lukuisia ympäristöön liittyviä suunnitelmia ja selvityksiä omien vaikutusten tunnistamiseksi.
Ympäristöhallinnon valvontajärjestelmän mukaan turvetuotantopinta-ala oli vuonna 2008 noin 67000 ha. Tuotannosta jo poistuneita, mutta vielä kuormituslaskennan piirissä olevia alueita oli noin 10 000 ha. Turvetuotannosta on siirtynyt muuhun maankäyttöön kaikkiaan noin 25 000 ha.